Keskustelu voiton tavoittelusta yritysten ainoana lakisääteisenä velvoitteena on saanut osakseen runsasta kritiikkiä. Vastapainoksi on noussut keskustelua erilaisten yhteiskunnallisten yritysten (social enterprise) muodoista ja monet yritysjohtajat ja -perustajat ovat myös korostaneet muita kuin rahallisia tavoitteita yrityksen tarkoituksesta kertoessaan.
Yksi keskeisistä ajattelutavan muutoksista tällaisissa yrityksissä on yksiulotteisen voitontavoittelun tasapainottaminen sosiaalisilla ja ympäristötavoitteilla. Onkin alettu puhua yleistäen “missiopohjaisesta” liiketoiminnasta tai nk. “triple bottom line”-yrityksistä. Niiden keskeinen tavoite ei ole ainoastaan tuottaa omistajilleen voittoa vaan ne ottavat sosiaaliset ja ympäristövastuut kiinteäksi osaksi omaa toimintansa tarkoitusta.1
Myös EU-komissio on alkanut edistää missiopohjaisen liiketoiminnan synnyttämistä EU:n alueelle.
Tämä positiivinen muutosvoima ei kuitenkaan pääse tällä hetkellä toimimaan koko potentiaalillaan. Yksi haasteista on, että tällaisilla yritysmuodoille on vähän lainsäädännön luomaa turvaa ja tukirakenteita. Suomen laissa on määritelty useita mahdollisia yhtiömuotoja, kuten toiminimi, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta sekä franchising-yhtiö. Näistä osakeyhtiö on suosituin ja tunnetuin. Kuitenkin yhtiölaissa määritellään, että osakeyhtiön on ``Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.’’(624/2006). Määritelmä antaa yrityksille mahdollisuuden tavoitella ainoastaan voittoa ja halutessaan ottaa itse itselleen määrittämiä lisävastuita. Näin pahimmillaan toimivalla johdolla tai vähemmistöomistajilla ei ole suojaa pääomistajien voiton tavoittelua vastaan. Vaikka todellisuus ei ole näin yksioikoista (ja Suomen lainsäädäntö antaa paljon painoa yhteiskuntavastuulle), olisi uuden yritysmuodon kehittäminen tai osakeyhtiölain päivittäminen paikallaan.2 Lain kehittäminen osakeyhtiölain sisällä tai uuden yhtiömuodon mahdollistamiseksi toisi selkänojaa ja mahdollisuuksia uuden polven yrittäjille.
TEM:n raportti ``Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa’’(2020) painottaa lainsäädäntökehityksen lisäksi tarpeita myös yrityskoulutuksen kehittämisessä, sillä erilaiset yhteiskunnalliset yritysmuodot eivät ole lähes lainkaan esillä yritysten perustamista tukevissa resursseissa. 3
Sosiaalinen tuki ja saatavilla olevat resurssit yhteiskunnalliseen yrittämiseen ovat siis vielä rajalliset ja niitä pitää kehittää.
TEM ehdottaa raportissaan suomalaisen yhteiskunnallisen yrityksen määritelmän perustaksi yhteiskunnallinen yritys -merkin kriteerejä, jotka soveltuvat kaikille toimialoille ja yhtiö-/yritysmuodoille, kunhan yhtiöllä/yrityksellä on yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä rajoitetun voitonjaon kirjaus.4 Esitetyt ensisijaiset kriteerit yhteiskunnalliselle yritykselle ovat:
-
Yrityksen tarkoitus on ratkaista yhteiskunnallisia tai ympäristöongelmia
-
Suurin osa voitosta käytetään yhteiskunnallisen tavoitteen edistämiseen
-
Liiketoiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys
Yhteiskunnallisena tavoitteena olisi mahdollistaa yhteiskunnallisesti vaikuttavien yritysten perustamisen aalto. Tämä jo olemassa oleva muutosvoima voidaan hyödyntää kehittämällä yrityslainsäädäntöä sekä yrittäjien tukiresursseja missio-pohjaisen liiketoiminnan perustamisen ympärillä.
-
Sosiaalinen ja ympäristövastuu ovat enenevissä määrin taloudelliseen tulokseen rinnasteisia tavoitteita yrityksille. ↩︎
-
On aika luoda toimiva juridinen muoto yhteiskunnalliselle yrittämiselle. ↩︎
-
Yhteiskunnallinen yritys jää paitsioon myös yrittäjäkoulutuksessa ja -valistuksessa. ↩︎
-
TEM on jo laatinut toimivat kriteerit yhteiskunnalliselle yrittämiselle. ↩︎